uusi blogi

Päätin nyt sitten silti tehdä yhteisen blogin noille koiruuksille, on se vaan helpompaa...en poistä näitä niiden omia blogeja jotta voin sieltä sitten lukea joskus mitä ollaan tehty koskakin mutta en niitä nyt pävitä. En saa lisättyä linkkiä tähän mutta löydät blogin minun blogeista tai sitten Aavan ja Fannin kotisivujen etusivulta :)

Kylmää, kylmää...

Muistaa en voi kaikkea tekemäämme parin viikon aikana, tokossa oltiin ainakin viime sunnuntaina, oli aika vähän porukkaa, johtuen varmasti ilmasta, olikin ihanan väljää joten Fanni sai olla aika paljon vapaana siinä kun touhuttiin, sivulletuloa, luoksetulosta pysähtymistä ja kiertämistä jne.
Sitten heti samalla matkalla kiivettiin pulkkamäkeen kaverini ja hänen saksanpaimenkoiransa kanssa, koirat sai purkaa tokosta jäljelle jääneet höyryt juostessaan ylös ja alas jyrkkää mäkeä.

Nykyään Fanni on vapaana ollessaan yllättävän kiinnostumaton autoista, kun on vapaana ja auto tulee, tulee luokse tai jos on "auton loukussa" eikä pääse luokse niin saattaa vähän juosta auton vieressä ja haukkua mutta luopuu takaa-ajosta tietäen mamman olevan vihainen moisesta.
Mutta taas toisaalta vaikka tokotreeneissä kuuntelee ja tekee hyvin niin lenkillä tuntuu välillä että on korvat ihan muualla. Päätin että, pyydän kerran luokse, jos ei tule niin en ala "anelemaan" vaan annan olla, jos tulee myöhässä ei saa huomiota ja jos tulee heti kutsuttaessa niin palkitaan. Toisaalta tossakin tyylissä on se huono puoli että Fanni saa vähän niinkuin itse päättää tullakko vai eikö tulla. Aava kun tulee aina kutsuttaessa heti joka tapauksessa niin voin hyödyntää sen niin että oikein kehun ja palkitsen Aavaa että Fannikin oikein kuulee ;)

Tulisipa vahvat jäät pika pikaa että päästäisiin hiihtelemään Fannin kanssa järven jäälle, se on mahtavaa ;D
Fanni ei mitenkään erityisesti kavahda kylmää nykyään, aamulla voi olla ehkä hiukan kankeaa mennä lämpimästä taken äärestä kylmään viimaan mutta lenkilläkin kulkee reippaasti eikä ole niin erityista kiirettä kotiin.

Fanni on melko kärsivällinen Aavaa kohtaan mutta, eräs päivä Fanni oli ilmeisesti jopa saanut napattua Aavaa kiinni kun se oli kärkkynyt liian kauan varoituksista huolimatta Fannin luuta. Yleensä kun Fanni vain rähähtää niin Aava kiljahtaa, perääntyy mutta palaa samantein takaisin jatkamaan kiusaamista. Nyt oli kuulemma vähän kauemmin kiljunut, epäilivät että olisi jalasta näykkäissyt, mutta missään ei näy mitään, joten mitään todisteita ei ole. Fanni on selvästi alkanut taas kilpailemaan ruuasta ja oman syötyään yllätän sen monesti kärkkymässä Aavan ruokaa, Aava raukka yleensä vain perääntyy kun Fanni työntää ison päänsä kuppiin, sen kummemmin silti komentamatta. Pari kertaa olen Fannin yllättänyt tekemästä tämmöistä jonka kielsin alkuunsa ja sen jälkeen ei Fanni ole semmoista tehnyt.

Tänään kävimme yhdessä kaikki kolme pienellä kävelyllä ja ajattelin sitten että voisi sitä illemmalla käydä Fannin kanssa pitemmän lenkin. Lupasin Fannille lähteä ja pistin itsellekkin jo vaatteet päälle, menin kuitenkin hetkeksi aikaa vain muiden kanssa sohvalle juomaan glögiä ja tuli semmononen olo että ei, ei millään jaksais lähteä minnekkään, mutta sitten muistin luvanneeni Fannille mennä lenkille ja oli pakko raahautua pistävään viimaan, ja mukava lenkki meillä olikin Fanni kanssa, joten kylä tuosta Fannin surkeasta ilmeestä sittenkin jotain hyötyä on kun saa raahattua itsensä pimeään, hyytävään viimaan :)

Jyväskylä KV

Eilen olimme koirien kanssa Kokemäellä mummolassa.

Tänään olin katsomassa boksereita Jyväskylän KV:ssa ja hienoilta näytti :)
Fanni sai taas paljon tavaraa: hurtan Y-valjaat, hurtan uusi vetoketjullinen heijastinliivi, myyjä sanoi että tuo koko olisi sopiva koska hänellä oli itselläänkin saman painoinen kultainennoutaja jolla oli tuo koko, mutta tuohan oli tietenkin aivan liian pieni Fannille, vetoketju ei mennyt edes kiinni :(
Fanni sai myös jälkiliinan, uuden paremman motivointipatukan, possunkorvia sekä ihanan pehmeän karvapedin, johon Fanni pisti heti maate :)

Viikon kuulumiset

Sunnuntaina oltiin aamulla ensikisi lähi tokotreeneissä, jossa oli paljon kouluttajia ja koirakoita kun oli koulutusohjaajien kurssi. Myöhemmin lähdimme molempien koirien kanssa kaupunkiin boksereiden omaan tokotreeniin. Fannin kanssa treenattiin seuraamista, eteentulemista ja luoksetulon, lisäksi yritin virittää Fannia leikkiin, alkukankeuden jälkeen alkoi leikkiä patukalla. Seuraaminen on kuten aina, melko väljää ja ei niin innokasta, eteentulemiset oli ihan kivoja ja luoksetulo oli kanssa kivan vaihdikas.

Tiistaina oli kaveri kylässä ja oltiin hakua. Ensinmäisellä kerralla minä lähetin ja toisella kerralla kaveri lähetti ja minä menin piiloon. Tosi kivasti meni, Fanni on selvästi nyt alkanut oivaltamaan haukkuilmaisun ideaa ja pinestä vihjeestä haukkui mukavasti niin pitkään kun lähettäjä saapui. Lähtee tosi vauhdikkaasti ja haukkuu aivan vieressä piilossa olijaa.

Keskiviikkona lähin toisten mennessä sikon kämppää remppaamaan, koirien kanssa kaupungille kävelemään, vähän aikaa kävelin kummankin koiran kanssa, Fannikin käyttäytyi ihan hyvin mutta oli vaan niin pirun vaikea kävellä kun Aavalla oli liian pitkä hihna, se kävelee kokoajan eteen jne. :)


Menin toisen siskon kämpälle, Fanni oli aika rauhaton pienessä kämpässä. Sisko tuli Fannin kanssa kämpälle kun lähin Aavan kanssa kahdestaan kävelemään. Oli tarkoitus mennä Fannin kanssa vielä kahdestaan kävelemään mutta ei sitten keretty kun jo lähdettiin.

Fanni ja Aava nukkuvat samalla tyynyllä vieretysten ja nukkuvat kylki kyljessä, söpö pari :)

Aavan kaupunkireissuista yms. lisää Aavan omasta blogista.

Verijälkeä

Aamulla heräsin 7 aikoihin kuin joku olisi koputtanut mun huoneen oveen. Avasin oven, ja oven takan odotti yllätys: Fanni nukkui pedillänsä oven edessä ja Aava oli änkenyt Fannin selän päälle nukkumaan, siinä ne nukkuivat, aika yllättävää, Fanni kun ei sanunout asiaan mitään... :O

Käytiin kävelemässä molempien neitien kanssa vastapuolen metsässä, josta Fanni nautti vaikka pikkuipana roikkui kokoajan perässä.
Tein Fannille verijäljen. Lihapaketissa oli monta "rättiä" veren imemiseen paketista ja otin niitä: Tallasin lähdön, puristin verta siihen+nami, ja jäljellä oli 3 kertaa tampattu pieni neliö johon olin puristanut verta+namin ja vaihtanut "verirättiä".
Jälki mutkitteli todella paljon ja oli jyrkkiäkin mutkia kun piti väsitellä eteensattuvia puita ja puskia. Vedin rättiä narun perässä.

Fanni lähti äitin kanssa lenkille joten jälki sai muhia n. 2 tunnin verran. Oli jo hämärää kun menimme ajamaan jäljen ja piti olla otslamppu päässä. Fanni oli luultavasti lenkin vaikutuksesta mukavan rauhallinen ja levollinen jäljellä. Arvelin ettei jälki voisi välttämättä onnistua, koska en ollut koskaan tehnyt Fannille näin "haastavaa" jälkeä, olen ennen nimittäin kaatanut vain verta pullosta, en ole jaksanut panostaa. Jäljen onnistuminen oli todellinen yllätys ja nyt luotin Fanniin paljon paremmin vaikka kerran taas en uskonut jäljen menevän siellä minne Fanni meni, mutta siellä se silti oli :)

Illalla kävi Jerry kultainennoutaja kylässä, ja Fanni oli todella nätisti vaikka joutui olemaan sisällä, (yleensä Fanni ahdistuu sisällä ollessaan toisten koirien kanssa)

Juokse, ota jalkasi alle, pakene...

Tänään kun tulin koulusta niin lähdettiin Fannin kanssa kaverini ja hänen saksanpaimenkoiransa Edin kanssa lenkille. Fanni käyttäytyi tosi hienosti eikä murissut lähes ollenkaan Edille (yleensäkun kokoajan täytyy komennella ja rähistä yms.) kerran kuitenkin luultavasti satutti selkänsä kun kaksi kertaa hyökkäsi raivosasti Ediä kohti ja sen jälkeen melkein koko loppu lenkin piti kaikki vastaan tulevat autot murista pystyyn.

Tein sitten Aavalle ja Fannille molemmille ihan ekan namiruudun. Fanni on harrastanut jälkeä monta vuotta, mutta koskaan ei olla vielä tehty namiruutua. Merkkasin kepeillä n. 130 cm x 130 cm alueen ja tamppasin sen ja ripottelin sinne nameja ja varsinkin reunat rajasin hyvin nameilla. En kerennyt seurata Fannia kokoaikaa kun yritin Aavaa opastaa. Aluksi kun annoin Fannille luvan astua ruutuun etsimään niin ei heti hoksannut ideaa ja haistoi maata ja käveli melkein suoriltaan neliöstä ulos. En kuitenkaan oikaissut vaan jatkoi Aavan avustamista ja kun seuraavan kerran katsoin parin metrin päässä olevaan Fannin ruutuun, niin Fanni olikin siellä täydessä touhussa eikä kertaakaan ylittänyt enään ruudun reunoja, hoksasi siis idean, rikotulla maalla pysytään. Fannin lopetettua tarksitin oikein otsalampun kanssa ruudun niin melko hyvin oltiin kyllä se putsattu, jäljellä ei ollut kuin ihan pari pikkuista naminmurusta.

Leikkasin Fannin kynnet. Sidoin Fannin hihnassa oveen kiinni (silloin ei yritä paeta tai "syödä" mua) Fannilla on nimittäin vielä toisessa etu-ja takajalassa jotkin kipeät veripallukat, joista lääkäri ei silloin viimeksi sanonut oikein mitään, puhui vain jostain tulehduksesta tai jostain. Tosi hyvin antoi kynnet leikata ja sai aina yhden tassun jälkeen namin.

Fannia ei enään ole pitkään aikaan oikein kiinnostanut leikkiä Aavan kanssa kun Aava on alkanut kiusata hiukan Fannia ja Fanni on liian kiltti penikalla, murahtaa vain vähän...toivotaan, että asia muuttuu...mutta muuten Fanni ja Aava tulee hyvin toimeen, nukkuvat joka yö ja päivä aivan lähekkäin ja leikkivät leluilla samalla matolla keskittyen ihan omaan leluunsa.

Meidän pitäisi treenata seuraamisen käännöksiä ja varsinkin täyskäännöstä, on päässyt vähän unehtumaan semmonen asia. Nyt kun taas lumet sulivat niin voisihan sen jäljen nyt sitten vaikka huomenna tehdä metsään tai naapurin pellolle, että päästäisiin taas treenaamaan esineen ilmaisua.

Tämä päivä!

Aavan kasvattajat olivat kylässä ja Fanni sai olla välillä alakerrassa, kun ei olisi tietenkään hetkeekään antanut rauhaa jos oisi vieras silittänyt Aavaa.

Fanni on saanut päivittäin pentumaisia leikkikohtauksia. On Fanni ennenkin ottanut lelun suuhunsa ja sillä peuhannut yksinänsä. Mutta Aavan tulon jälkeen tekee useita kertoja päivässäkin sellaista, että ottaa lelun esim. vinkulelun suuhunsa ja vinguttaa kovasti ja mouruaa sille. Sitten hetken leikittyään Aava yleensä kipittää katsomaan mitä isosisko siellä oikein puuhaa, Fanni saattaa pökkästä lelun n. 20 cm päähän kuonostansa ja Aavaa tietenkin alkaa kiinnostaa se, mutta Fannipa murahtelee Aavalle "Älä ota!"

Fannin ruokamäärää pitää entisestään pienentää kun tuntuu että tyttö lihoo kovin helposti.
Otin patukan ja lähettiin Fannin kanssa pihalle. Reviteltiin patukalla, Fanni ottaa nykyään taas tosi hyvin patukasta kiinni. Sitten tehtiin ihan sellasta: "Irti", "Kiinni", "Irti", "kiinni". Välillä Fanni sai patukan itselleen tai sitten käskystä irrotettuuan heitin patukan noudettavaksi. Sitten tehtiin lyhyitä seuraamis pätkiä. Patukka vain kainaloon ja seuraamiskäsky. Aina kun tuli hyvää pätkää niin vapautus ja patukalla revittelyä. Seuraaminen on taas kesästä levinnyt käsiin. Kontakti ja keskittyminen on nykyään parempaa häiriössä, mutta kesällä kun trenattiin ahkerasti imuttamalle ja tuli tiivistä niin taas se onkin aivan liian väljää... Pitää katsoa alotetaanko uudelleen imuttaminen vai yritetään patukkamotivoinnilla saada jotain tolkkua siihen.

Sunnuntaiaamuisin on nykyään tokotreenit tossa lähellä. Viime kerralla ei päästy, ens kerralla sitten varmaan. Sunnuntaisin on kyllä myös boksereiden omat tottistreenit mihin ollaan varmaan ainakin Aavan kanssa menossa ensikerralla ja Fannikin pääsee varmaan mukaan. Kun Aavan kanssahan ei muutakuin leikitään yms. Fannin kanssa vois kanssa leikkiä ja ottaa vähän seuraamispätkää.