Ollaan tehty jälkeä sekä metsään että naapurin pelloille. Tosi tyytyväinen olen, kaikki jäljet mitä ollaan tehty nyt lähiaikoina, on onnistunut melko hyvin. Vauhti on tietenkiin edelleen pikkasen liian kova mutta, silti se vaan menee tarkasti. Esineiden ilmaisussa on sama ilme kun pesussa: "Onko pakko?" Kauhea kiire kun olisi vain jatkaa jäljestystä mutta, pienen pakotuksen alla menee silti maahan, yritän siinä sivussa silti pitää ilmaisun mukavana juttuna. Nyt olenkin jättänyt aina esineen päälle kokkareen kissansäilykettä, jonka ansiosta ainakin pysähtyy esineelle, jolloin kerkeen sitä houkutella maahan.
Perjantaina tein pitkän jäljen ihan litimärkään peltoon. Meni taas tavanomaista vauhtiansa mutta, tarkasti silti. Esineellä ei huomannut edes kissanruoka kokkaretta ja ois purjehtinut ohi mutta, annoin hihnalla vähän painetta niin huomattuaan söi namin ja meni maahan märkään peltoon. Jälki ylitti meidän entisen viikon vanhan jäljen, sen lähettyvillä Fanni teki pienen koukkauksen sivuun mutta palasi silti omatoimisesti takaisin jäljelle.
Tokoa ollaan tahkottu joukkotreeneissä ja sillointällöin lenkillä ja kotona. Treeneissä toimii minun kanssa kahden kesken hyvin mutta, kun pitäisi kouluttajalle näyttää niin ei Fannia oikein kiinnostakkaan :/
Kotona ollaan kyllä treenattu nyt kulmia eri suuntiin niinkuin treeneissäkin, ne sujuu ihan hyvin, ja olen ottanut sellaiseen vihjeen ennen käännöksiä ja pysähdyksiä että, vauhti hidastuu hitusen ennen tapahtumaa.
Piti siis mennä tänä syksynä käymässä kokeessakin mutta, kokeet loppu kesken :S
Lauantaina matkattiin Poriin mummolaankin, kerättiin omenoita monta puolikasta jätesäkkiä ja luumuja. poikettiin taas myös sukulaisella jolla on yliutelias kissa joka vaani Fanni joka nurkan takaa :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti